aukko

substantiivi

reikä, läpi, avauma
(arkkitehtuuri) tyhjä kohta rakenteessa varauksena asennettavaa moduulia, osaa, putkitusta tai kaapelointia ym. varten
abstraktissa merkityksessä heikko kohta, tai kohta, josta puuttuu jotain
heikko kohta puolustuslinjassa tms.
anatomiassa jokin ruumiin aukoista, tässä merkityksessä sana reikä on alatyylinen
optisen laitteen asetus, jolla säädetään kuvan muodostukseen saatavan valon määrää, himmentimen säätelemän reiän koko; radiotekniikassa antennin kyky absorboida sähkömagneettista säteilyä, apertuuri
yhteys|fysiikka puolijohdefysiikassa kohta, josta puuttuu elektroni, sähkövirtaa puolijohteessa kuljettava virtuaalihiukkanen
yhteys|shakki Tärkeää ruutua, jota ei nyt eikä myöskään tulevaisuudessa voi suojata eli vartioida omalla sotilaalla, sanotaan aukoksi.

Ikkuna- ja ovielementit asennetaan niitä varten tehtyihin aukkoihin.

tietoturva-aukko, muistiaukko, aukko puolustuslinjassa

Tämä kuva on otettu aukolla 8.

Alkuperä:
see auki and avata. Englanniksi opening

Liittyvät sanat: vartioida, suojata, ruutu, sotilas

Synonyymisanakirja

aukko rimmaa näiden kanssa:

hiha-aukko, kaula-aukko, ilma-aukko, ampuma-aukko, istuma-aukko, markkina-aukko, ikkuna-aukko, korva-aukko, O-aukko...

ranska
hiatus (m), lacune (f), discordance (f), créneau (m)

italia
iato (m), buco (m), lacuna (f), breccia (f)

venäjä
пробе́л (m), про́пуск (m), лаку́на (f), тре́щина (f)

ruotsi
uppehåll, gap, hiatus

latina
hiatus (m)

saksa
Zinne (f)