piiska

substantiivi

väline eläinten ohjaamiseen
risu tai vitsa lasten kurittamiseen
piiska-antenni
suorasuuntaustykki, piiskatykki
poliisiauto
(musiikki) lyömäsoitin, joka koostuu kahdesta saranoidusta puupalikasta+luokka|fi|soitin
piiskojen (takso|Perovskia|*) suvun kasvi

'Piiska' tuli ja vei juopuneet pahnoille.

Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi pisk. Englanniksi whip

Liittyvät sanat: piiskaus, piiskuu

Synonyymisanakirja

ruma
poliisiauto : Piiska kurvas siihen pihaan, mut jengi ehti haihtuu.
tamppaa: piiskata / puhdistaa mattoja / pölyyttää : Ku mä tulin himaan, mä jouduin heti tamppaan.

piiska rimmaa näiden kanssa:

mattopiiska, ratsupiiska...

italia
picca (f), frustino (m), frusta (f), nerbo (m), sferza (f)

ruotsi
elfösare qualifier electric, fösare qualifier as suffix: -fösare, prefixed with determiner, of vb. fösa, "to drive", gissel, piska

ranska
écourgée (f), fouet (m), cravache (m)

saksa
Geißel, Peitsche (f), Gerte (f)

venäjä
бич (m), плеть (f), кнут (m), хлыст (m), нага́йка (f), плётка (f)

romania
cravașă (f), bici

kreikka
μαστίγιο (m)

unkari
felhúzókötél, ostor, korbács

latina
flagrum (m), lōrum (m), verber

puola
bat (m), bicz (m)