meinata

meinata

  1. puhekieltä aikoa, suunnitella.
    Esimerkiksi: Meinasin mennä teatteriin.

  2. tarkoittaa

  3. arvella, ajatella.
    Esimerkiksi: Mitä tämä oikein meinaa? Ei meinaa [= merkitse] mitään, vaikka sataakin. Tuli, meinaan, käytyä ulkomaillakin. Pojat meinasivat, että - -.

  4. ilmaisemassa tapahtumaisillaan olevaa tekemistä.
    Esimerkiksi: Meinasin kaatua olin (vähällä) kaatua, olin kaatumaisillani. Häntä ei ensin meinattu uskoa.

Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi mena. Englanniksi mean, intend

Taivutus:
1. inf. meinata
akt. ind. prees., yks. 1. meinaan
akt. ind. imperf., yks. 3. meinasi
akt. kond. prees., yks. 3. meinaisi
monikossa: akt. imperat. prees., yks. 3. meinatkoon
monikossa: akt. 2. partis. meinannut
monikossa: pass. imperf. meinattiin

Synonyymisanakirja

meinata

tarkoittaa, aikoa.

Rimmaavat sanat

meinata rimmaa näiden kanssa:

lainata, rainata, hinata, kiinata, miinata, piinata, kinata, nurminata, tinata...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

meinata englanniksi

  1. puhekieltä To mean.

  2. mikä Mitä tämä meinaa?

    What does this mean?

  3. puhekieltä To plan to do, intend to do, aim to do; to be going to do, will do.

  4. Ei meinaa mahtua suuhun.

    It 'won't' fit in my mouth.

  5. puhekieltä To almost do.

  6. Oon meinannut hukkua kaksi kertaa.

    Ive almost drowned twice.''

  7. {{got-romanization of|

Käännökset