kuuleminen

substantiivi

se, että kuulee; kuulla-verbistä muodostettu teonnimi
se, että kuullaan; kansalaisille tai muille asianosaisille annettu tilaisuus kommentoida päätöstä; asiantuntijoiden haastattelu johonkin liittyen

Sitä kuusta 'kuuleminen', jonka juurella asunto.

Todistajien 'kuuleminen' vie aikansa.

Muotovirhe 'kuulemisessa' kumosi irtisanomispäätöksen.

Synonyymisanakirja

kuuleminen rimmaa näiden kanssa:

epideeminen, pandeeminen, endeeminen, poleeminen, aneeminen, akateeminen, systeeminen, vieminen, tekeminen, lukeminen...

saksa
Anhörung (f)

kreikka
ακρόαση (f)

italia
udienza (f), audizione (f), ascoltazione (f), indagine conoscitiva (f)

venäjä
слуша́ние, разбира́тельство, слу́шание, слу́шание дело де́ла

ranska
audience (f)

puola
przesłuchanie