kellonsoitto

kellonsoitto

substantiivi
  1. viestintätapahtuma, jossa tarkoituksen mukaan valittuja eri kelloja soittamalla välitetään niille ominaisia viestejä

Esimerkkejä:

Seurakuntalaisia kutsutaan kirkkoon kellonsoitolla.

Kellonsoitto kertoo kouluissa päiväohjelman etenemisestä.

Synonyymisanakirja

kellonsoitto

kellojen soittaminen, kirkonkellojen soittaminen, carillon, kellopelin soitto, kellosoittimen soitto.

Rimmaavat sanat

kellonsoitto rimmaa näiden kanssa:

soitto, harhasoitto, vikasoitto, virhesoitto, välisoitto, torvisoitto, kitaransoitto, kellojensoitto, urkujensoitto, puhelinsoitto...

Katso kaikki

Käännökset

venäjä
наба́т (m), qualifier похоро́нный звон (m), звон (m), звоно́к (m)

ranska
glas (m)

italia
rintocco (m)

puola
podzwonne