eroaminen

eroaminen

substantiivi
  1. avioliiton päättyminen

  2. eri suuntiin lähteminen

Esimerkkejä:

Kumppanukset eroaminen oli vääjäämätön teiden haarautuessa, kun he lähtivät omille teilleen.

Liittyvät sanat: ero

Synonyymisanakirja

eroaminen

hajoaminen, vetäytyminen, haarautuminen.

Rimmaavat sanat

eroaminen rimmaa näiden kanssa:

bigaaminen, monogaaminen, polygaaminen, väkisinmakaaminen, dynaaminen, biodynaaminen, psykodynaaminen, termodynaaminen, aerodynaaminen, elektrodynaaminen...

Katso kaikki

Käännökset

kreikka
αποκύρηξη (f), απόσχιση

venäjä
отреше́ние, отрече́ние, отделе́ние, сеце́ссия (f)

ranska
sécession (f)

saksa
Sezession (f), Secession (f), Abspaltung (f)

puola
secesja (f)

ruotsi
utträde, utbrytning, secession