vuorottelu

vuorottelu

substantiivi
  1. vuorottain, vuorojärjestyksessä tapahtuva toiminta

Esimerkkejä:

Työntekijöiden vuosilomien ajoitukseessa toteutetaan 'vuorottelua' tasapuolisuuden saavuttamiseksi.

Liittyvät sanat: ylikuuluminen

Synonyymisanakirja

vuorottelu

vaihtelu.

Rimmaavat sanat

vuorottelu rimmaa näiden kanssa:

ottelu, squash-ottelu, televisio-ottelu, jääkiekko-ottelu, jalkapallo-ottelu, koripallo-ottelu, vesipallo-ottelu, pesäpallo-ottelu, jääpallo-ottelu, maaottelu...

Katso kaikki

Käännökset

romania
alternare (f)

venäjä
чередова́ние