vokaalisointu

vokaalisointu

  1. yhteys|fonetiikka kielen piirre, joka rajoittaa sanaan sisältyvien vokaalien laatua. Suomessa sanat ovat takavokaalisia tai etuvokaalisia. Vokaalisoinnun vallitessa samassa sanassa voi esiintyä vain etuvokaaleja tai takavokaaleja. Yhdyssanojen osat ovat tässä suhteessa itsenäisiä.

Esimerkkejä:

Suomen kielessä vokaalit e ja i ovat 'vokaalisoinnun' kannalta neutraaleja ja voivat esiintyä sekä taka- että etuvokaalisissa sanoissa. Pelkästään e ja i vokaaleja sisältävien sanojen taivutuspäätteet ovat etuvokaalisia, esim. t'ie', tiess'ä'.

Synonyymisanakirja

vokaalisointu

assonanssi.

Rimmaavat sanat

vokaalisointu rimmaa näiden kanssa:

sointu, riitasointu, nelisointu, mollisointu, kolmisointu, duurisointu, murtosointu, perussointu, alkusointu...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

vokaalisointu englanniksi

  1. puhekieltä vowel harmony

Käännökset

ranska
harmonie vocalique

saksa
Vokalharmonie (f)

kreikka
φωνηεντική αρμονία

unkari
magánhangzó-harmónia

italia
armonia vocalica

puola
harmonia samogłosek

romania
armonie vocalică

venäjä
сингармони́зм (m)

ruotsi
vokalharmoni