vanhentua

verbi

tulla vanh(emm)aksi
mennä umpeen tietyn ajan kulumisen vuoksi
yhteys|oikeustiede syyteoikeuden meneminen umpeen, rangaistukseen tuomitsemisen esto tietyn ajan kuluessa umpeen tai rangaistuksen täytäntöönpano-oikeuden meneminen umpeen

'Oletpa' sinä 'vanhentunut' sitten viime näkemän!

Sopimus 'vanhentui' aikoja sitten.

Luottokorttini 'vanhentuu' elokuussa.

Maksuhäiriömerkintä poistuu, kun velka 'vanhentuu'.

Kun rikoksesta säädetty kovin rangaistus on elinkautinen vapausrangaistus, rikos 'ei vanhennu' koskaan.

Liittyvät sanat: vanheta

Synonyymisanakirja

vanhentua rimmaa näiden kanssa:

pahentua, laihentua, ohentua, kohentua, karhentua, varhentua, jauhentua, tiuhentua, muhentua...

(ux)

ranska
vieillir

puola
starzeć się

venäjä
устарева́ть impf, устаре́тьf

ruotsi
åldras