silkko

silkko

substantiivi
  1. Suomessa nälkävuosina (1866–1868) ravintona käytetty petusta valmistettava leipä, jossa ei ole yhtään ruisjauhoa tai muutakaan viljaa; vähiten arvostettu hätäruoka nälkävuosina, pettuleipää vähemmän arvostettu

Esimerkkejä:

'Silkkoa' käytettiin vain pahimmaan puutteen aikana.

Moni on kakku päältä kaunis, vaan on 'silkkoa' sisältä.

Liittyvät sanat: pettuleipä

Rimmaavat sanat

silkko rimmaa näiden kanssa:

kolkko...

Katso kaikki

Käännökset