runo

substantiivi

yhteys|kirjallisuustiede suullinen tai kirjallinen teos, jossa kieltä käytetään esteettisesti ja usein runomittaa noudattaen
yhteys|musiikki yksiosainen kuvaileva sinfoninen sävelteos
runous
vanha runoi eli runonlaulaja, runomuotoisia loitsuja laulava tietäjä tai šamaani

suomalaisen runon tila

Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi runa (taikalaulu). Englanniksi poem

Liittyvät sanat: tainakka

Synonyymisanakirja

runo rimmaa näiden kanssa:

pilkkaruno, tunnelmaruno, proosaruno, sotaruno, mieteruno, rooliruno, riimiruno, nimiruno, sankariruno...

poem
poetry
rune (only in the rare sense of a Finnish poem, or a division of one, especially a division of the Kalevala)
fleece
undergrowth (in a forest)
puhekieltä runic
rune (gloss)

ranska
poème (m)

saksa
Gedicht, Dichtung (f)

kreikka
ποίημα, ποίηση (f)

unkari
vers, költemény

italia
poema (m), poesia (f)

latina
fabula, carmen

puola
wiersz (m), poemat (m), poezja (f), wiersz (f)

romania
poem

venäjä
стихотворе́ние (plural: стихи́ (m)-p), стих (m), поэ́ма (f) qualifier larger poem

ruotsi
dikt, poem, skaldverk