pohja
pohja
esineen tai muodostuman alapinta, alin osa tai myös perimmäinen kohta vaakasuunnassa katsottaessa; joidenkin kappaleiden alapinta sisältä katsottuna, toisten ulkoa katsottuna
umpinaisen rakennelman perimmäinen nurkka
vesistön veden alapuolella oleva maa- tai kivikerros
tien rakennuksen pohjaksi laskettu perustus, jonka päälle päällyste lasketaan
rakennuksen alin, maata vasten oleva osa
pohjoinen, pohjoinen seutu
Esimerkkejä:
Veneessä on kaksi 'pohjaa', sisä'pohja' ja ulko'pohja'.
Suksen 'pohjat' vaatisivat hiomista.
Puuro paloi 'pohjaan'.
Lahden 'pohjassa' on hyvä onkipaikka. Siellä on niin kirkasta ja matalaa, että voi nähdä, kuinka kalat köllöttelevät 'pohjalla'.
Mäyrä on luolansa perällä, aivan 'pohjalla'.
täällä pohjan perukoilla
Alkuperä:
suomalais-ugrilainen kantakieli poska; sukulaissanat karjala pohju. Englanniksi ground, basis
Synonyymisanakirja
pohja
antura, perusta, perustus, rakennuspohja, alusta, jalusta, kanta, perus, perusmuuri, alaosa, alapää, jalkopää, juuri, pohjatyö, alusrakenne, perusrakenne, tyvi.
Slangisanakirja
botne : Vedät soppaa napaas niiet lautasesta näkyy botne.
pohjat: loput juomasta
pohjat: huonoiten
Rimmaavat sanat
pohja rimmaa näiden kanssa:
maapohja, nahkapohja, hiekkapohja, jalkapohja, alapohja, tasapohja, korokepohja, korkkipohja, tukipohja...