perusmuoto

perusmuoto

substantiivi
  1. yhteys|kielitiede kunkin sanan muoto, joka on perustana sanan kieliopilliselle taivutukselle; niin sanottu sanakirjamuoto

  2. yhteys|juridiikka rikoksen tekomuoto, jossa raskauttavia tai lieventäviä asianhaaroja ei huomioon otettavassa määrin ole tai niitä on kumpiakin siinä määrin yhtä paljon, että ne kumoavat toisensa

Rimmaavat sanat

perusmuoto rimmaa näiden kanssa:

ilmenemismuoto, etenemismuoto, talousmuoto, hallitusmuoto, taivutusmuoto, vakuusmuoto, yritysmuoto...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

perusmuoto englanniksi

  1. puhekieltä lemma, basic form (gloss)

Käännökset

ranska
lemme (m), entée, terme vedette

saksa
Lemma, Stichwort

kreikka
λήμμα (f)

italia
lemma

latina
lēmma

puola
lemma (f)

venäjä
ле́мма (f)

ruotsi
lemma, uppslagsord, grundform