penkka

penkka

substantiivi
  1. luonnon muovaama tai kaivaen tehty törmä, penkere, reuna

Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi bank. Englanniksi bank, steep slope

Liittyvät sanat: penger

Synonyymisanakirja

penkka

kasa, keko, valli.

Slangisanakirja

  1. penkkarit: penkinpainajaiset : Faija oli jo alkuillasta ihan pelti kii.

Slangi.net

Rimmaavat sanat

penkka rimmaa näiden kanssa:

ojanpenkka, tienpenkka...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

penkka englanniksi

  1. bank, embankment

Käännökset

saksa
Erdhügel (m), Erdwall (m), Ufer

italia
terrapieno (m), tumulo (m), cumulo (m), monticello (m), riva (f), sponda (f), argine (m), ripa (f)

latina
tumulus (m)

puola
kopiec (m), brzeg (m)-in

venäjä
на́сыпь (f), холм (m), бе́рег (m), брег (m) qualifier archaic or poetic

ranska
rive (f)

kreikka
όχθη (f)

ruotsi
bank