pakahtua

pakahtua

verbi
  1. läkähtyä; täyttyä lähes revetäkseen

  2. yhteys|vanhahtava revetä, haljeta

Esimerkkejä:

Sydämeni oli 'pakahtua' onnesta, kun ovelle astuikin Ridge.

Katkesi kivi kaheksi, paasi kolmeksi 'pakahtui'. (Kalevala, 49. runo)

Hän hankki itsellensä pellon väärintekonsa palkalla, ja hän suistui alas ja 'pakahtui' keskeltä, niin että kaikki hänen sisälmyksensä valuivat ulos. (Apt.t.11/18, suom. Raamatun käännös 1938)

Alkuperä:
suomalais-ugrilainen kantakieli pakka. Englanniksi burst

Synonyymisanakirja

pakahtua

haukkoa henkeä, tukehtua, tikahtua.

Rimmaavat sanat

pakahtua rimmaa näiden kanssa:

tikahtua, rokahtua, tukahtua...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

pakahtua englanniksi

  1. puhekieltä to burst

Käännökset