mitta

mitta

substantiivi
  1. jokin suureen arvo tai mittauksen tulos

  2. jokin laite, jolla voi mitata tai joka määrittää jonkin mittayksikön

  3. yhteys|matematiikka joukkofunktio, joka liittää luvun annetun joukon osajoukkoon

  4. yhteys|kirjallisuustiede tietty mitallisessa runoudessa käytettävä säännönmukainen muoto, metrumi

Esimerkkejä:

Kappa on vanha 'mitta'.

Ota 'mitat' tuosta ovesta.

Onko sinulla metrin 'mittaa'?

Kyynärästä 'mitta'yksikkönä on luovuttu, mutta kyynäräkeppiä käytetään yhä.

Sanonta ”mitalla” johtuu siitä, että porvoolainen kruununvouti keräsi aikoinaan verot käyttämällä liian isoa 'mittaa'.

Diracin 'mitta' on 'mitta', joka saa yhdellä lähtöjoukkonsa alkiolla arvon 1, ja muilla arvon 0.

Heksametri eli kuusimitta on runomittaopissa antiikkisten sankarirunojen 'mitta'.

Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame mihttu, ruotsi maatt. Englanniksi measure

Liittyvät sanat: mitellä

Synonyymisanakirja

mitta

määrä, summa, lukumäärä.

Slangisanakirja

  1. mitta täynnä: sietokyvyn raja saavutettu

  2. mittari: taxi : Missä ne mittarit hilluu aina ku stikkaa vodaa?

  3. mittaris 18: ikää 18 vuotta / 18-vuotias

  4. mittarissa: elettynä (ikää) : Paljo sul on (vuosii) mittaris?

Slangi.net

Rimmaavat sanat

mitta rimmaa näiden kanssa:

aikamitta, alamitta, pinta-alamitta, kalevalamitta, rullamitta, kulmamitta, tuumamitta, kukkuramitta, tasamitta...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

mitta englanniksi

  1. an old English measure of volume, perhaps equal to two bushels. Also mett.

  2. 1866: Once the mitta, or mett, a quantity of two bushels, is used for salt. The name still lingers in Lancashire. — James Edwin Thorold Rogers, A History of Agriculture and Prices in England, Volume 1, p. 168.

  3. size

  4. measure

  5. friend

  6. puhekieltä friendship

Käännökset