leima

substantiivi

musteeseen kastetulla muotilla painettu jälki; voidaan käyttää mm. varmentamaan asiakirjan alkuperäisyyttä tai koristeena
puun kuoreen lyöty merkki kaadettavan metsän merkiksi
yhteys|kuva pysyvä jälki; jokin, joka vääjäämättömästi määrää henkilöstä tai muusta saatavan ensivaikutelman; stigma
yhteys|puhekieli auton katsastus
yhteys|slangi tatuointi

Eskolla on epäonnistujan 'leima', koska hän mokasi ensimmäisen projektinsa niin pahasti.

käyttää leimalla

Autoa myydessä tuore leima voi olla myyntivaltti. (aamulehti.fi)

Alkuperä:
slaavilainen (puola, venäjä). Englanniksi seal, stamp

Liittyvät sanat: valonleimaus

Synonyymisanakirja

leima rimmaa näiden kanssa:

virkaleima, nimileima, vesileima, postileima, ensipäivänleima, vakausleima, frankeerausleima, tarkastusleima, postimaksuleima...

kreikka
ταμπέλα (f), σφραγίδα (f)

puola
etykietka (f)

venäjä
ярлы́к (m), клеймо́, штамп (m), печа́ть (f), ште́мпель (m) = štɛ́mpelʹ

ruotsi
beteckning, etikett, stämpel, prägel

ranska
cachet (m)

saksa
Stempel (m)

italia
bollo (m)