kuuloluu

kuuloluu

substantiivi
  1. (anatomia) yksi kolmesta ihmisen välikorvan ontelossa sijaitsevasta kuulemiseen liittyvästä luusta. Kuuloluut ovat saaneet nimensä ulkonäkönsä perusteella niitä muistuttavien esineiden mukaan.

Liittyvät sanat: alasinluu, jalustinluu, vasaraluu

Synonyymisanakirja

kuuloluu

pikkuluu, ossikkeli, malleus, vasara, alasin, alasinluu, jalustin, jalustinluu.

Rimmaavat sanat

kuuloluu rimmaa näiden kanssa:

ohimoluu...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

kuuloluu englanniksi

  1. puhekieltä An ossicle, auditory ossicle, otic bone (bone).

Käännökset

ranska
osselet (m)

saksa
Gehörknöchelchen

puola
kosteczka (f), kostka (f)