kuono

kuono

1. Useiden (nisäkäs)eläinten ulkoneva suun (ja sierainten) seutu.
   Esimerkiksi: Koiran, hylkeen, hauen kuono.

2. arkikielessä, arkikielinen, varsinkin (halventava) ihmisen kasvoista, naamasta: turpa, pärstä, lärvi, pläsi.
   Esimerkiksi: Kuono [= suu] kiinni! Varsinkin kasvoihin lyömisestä puhuttaessa.
   Esimerkiksi: Lyödä jotakuta kuonoon, vasten kuonoa. Antaa jollekulle kuonoon. Saada kuonoonsa.

Alkuperä:
FV; sukulaissanat viro koon. Englanniksi snout

Taivutus:
yks. nom. kuono
yks. gen. kuonon
yks. part. kuonoa
yks. ill. kuonoon
monikossa: mon. gen. kuonojen
monikossa: mon. part. kuonoja
monikossa: mon. ill. kuonoihin

Synonyymisanakirja

kuono

nokka, turpa.

Slangisanakirja

1. kasvot / nenä

2. kuonoon, saada: tulla lyödyksi : Ootsä saanu kuonoos, ku oot nii mörkkinä?

3. kuonoon, vetää / -, päästää: lyödä naamaan / kasvoihin

Slangi.net

Rimmaavat sanat

kuono rimmaa näiden kanssa:

mutakuono, sarvikuono...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

kuono englanniksi

1. snout

Käännökset

ruotsi
näbb, tryne, nos

ranska
museau (m), groin (m) qualifierig, gueule (f), trompe (f)

saksa
Schnauze (f), Hundeschnauze (f), Rüssel (m), Schweinerüssel (m)

kreikka
ρύγχος, μουσούδι

italia
grugno (m), muso (m), naso (m)

puola
ryj (m), pysk (m), morda (f)

romania
rat, bot

venäjä
мо́рда (f), ры́ло, нос (m), пятачо́к (m) (nose of pig)

latina
rostrum