konsonantti

substantiivi

yhteys|fonetiikka äänne, jota äännettäessä ilmavirta ei pääse etenemään esteettä suun keskilinjalla
kirjain, jota käytetään kuvaamaan ko. äänteitä

Suomen kielen 'konsonantteja' ovat b, c, d, f, g, h, j, k, l, m, n, (ŋ), p, r, s, š, t, v, z ja ž.

Liittyvät sanat: vokaali

Synonyymisanakirja

konsonantti rimmaa näiden kanssa:

dominantti, kaksoiskonsonantti, luutnantti, aliluutnantti, kenraaliluutnantti, yliluutnantti, kapteeniluutnantti, everstiluutnantti...

ranska
consonne (f)

saksa
Konsonant (m), Mitlaut (m)

kreikka
σύμφωνο

unkari
mássalhangzó

italia
consonante (f)

puola
spółgłoska (f)

romania
consoană (f)

venäjä
согла́сный (m), согла́сная (f)

ruotsi
konsonant, konsonantljud, medljud qualifier archaic