kilvoitus

kilvoitus

1. Varsinkin (uskonnollisessa kielenkäytössä) kilvoittelu.
   Esimerkiksi: Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus Uusi testamentti (1992).

Taivutus:
yks. nom. kilvoitus
yks. gen. kilvoituksen
yks. part. kilvoitusta
yks. ill. kilvoitukseen
monikossa: mon. gen. kilvoitusten kilvoituksien
monikossa: mon. part. kilvoituksia
monikossa: mon. ill. kilvoituksiin

Rimmaavat sanat

kilvoitus rimmaa näiden kanssa:

kaavoitus, asemakaavoitus, tavoitus, aivoitus, viivoitus, vaakaviivoitus, vinoviivoitus, pystyviivoitus, velvoitus...

Katso kaikki

Käännökset