keilailu

keilailu

substantiivi
  1. urheilulaji, jossa pyritään keilapalloa heittämällä kaatamaan jokaisella heitolla mahdollisimman paljon keiloja

Synonyymisanakirja

keilailu

keilapeli, keilaaminen.

Rimmaavat sanat

keilailu rimmaa näiden kanssa:

toilailu, pilailu...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

keilailu englanniksi

  1. puhekieltä bowling

Käännökset

ranska
bowling (m)

saksa
Bowling, Kegelbahn (f) qualifier bowling alley

puola
kręgle

romania
bowling, popice

venäjä
бо́улинг (m), игра́ в ке́гли (f), ке́гли (f)-p, кегельба́н (m)

ruotsi
bowling