kaupunki

kaupunki

  1. Oman kuntansa muodostava, tiheään (suunnitelmallisesti) rakennettu, tavallinen, tavallisesti suuri asutuskeskus.
    Esimerkiksi: Helsingin kaupunki. Kaupungin asemakaava, kadut. Kaupungin väkiluku. Pikku-, suurkaupunki. Satama-, teollisuuskaupunki. Kaupungissa ja maalla. Asua kaupungissa, kaupungin ulkopuolella. Matkustaa, muuttaa kaupunkiin. Olla kaupungilla kävelemässä kaduilla, asioilla liikkeissä, virastoissa tms. Lähteä kaupungille. Juoksi ympäri kaupunkia ostoksilla. Kaupungilla puhutaan, että - -. Sen tietää koko kaupunki kaikki kaupungin asukkaat.

Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat pohjoissaame gavpot, ruotsi köping. Englanniksi town

Taivutus:
yks. nom. kaupunki
yks. gen. kaupungin
yks. part. kaupunkia
yks. ill. kaupunkiin
monikossa: mon. gen. kaupunkien
monikossa: mon. part. kaupunkeja
monikossa: mon. ill. kaupunkeihin

Synonyymisanakirja

kaupunki

kaupunkilaiset, kaupunkikunta, pieni vaalipiiri, rotten borough.

Slangisanakirja

  1. slangi: kaupunkikieli / "-murre"

  2. stadi

  3. staidi

  4. staidu

Slangi.net

Rimmaavat sanat

kaupunki rimmaa näiden kanssa:

vapaakaupunki, vanhakaupunki, puutarhakaupunki, nauhakaupunki, rajakaupunki, satamakaupunki, miljoonakaupunki, kisakaupunki, hansakaupunki...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

kaupunki englanniksi

  1. town

  2. city

Käännökset