kantasana

kantasana

substantiivi
  1. yhteys|kielitiede johdetun sanan alkuperäinen, johtamaton muoto; usein erityisesti sellainen kantamuoto, joka ei ole kertaakaan johdettu, eli kielen alkuperäinen sana tai lainasana lainamuodossaan

Liittyvät sanat: johtopääte, johdin

Synonyymisanakirja

kantasana

sanajuuri.

Rimmaavat sanat

kantasana rimmaa näiden kanssa:

kunniasana, asiasana, herjasana, taikasana, salasana, voimasana, haukkumasana, lainasana...

Katso kaikki

Käännökset

saksa
Stammwort, Wortstamm & Stamm, Urwort, ursprüngliches Wort, Wurzelwort, Wortwurzel & Wurzel, Primitivum, Radicalwort, Radix, Stamm (m)

venäjä
ко́рень (m), осно́ва (f), ко́рни (m)-p

latina
primitivum, vocabulum primitivum, vox primitiva (f), radix (f)

ranska
racine (f), mot souche (m)

kreikka
ρίζα (f)

unkari
szótő

ruotsi
rot, ordrot