kansankieli

substantiivi

kielen puhuttu, arkinen muoto, erotuksena normitetusta yleiskielestä tai kirjakielestä; arkikieli, puhekieli

Synonyymisanakirja

kansankieli rimmaa näiden kanssa:

vaa'ankieli, maailmankieli, koirankieli, palkeenkieli, käärmeenkieli, lapsenkieli, lastenkieli, äidinkieli, ruumiinkieli...

ranska
vernaculaire (m), langue vulgaire (f)

saksa
Umgangssprache (f), Volkssprache (f)

kreikka
δημώδης (f)

italia
vernacolare (m)

latina
vernaculus, vernacularis

puola
język wernakularny (m), język potoczny (m)

venäjä
просторе́чие

ruotsi
vardagsspråk, folkspråk