kainostelematon

kainostelematon

  1. Joka ei kainostele, mutkaton, ujostelematon, reipas.
    Esimerkiksi: Käyttää kainostelemattoman suoraa kieltä.

Taivutus:
yks. nom. kainostelematon
yks. gen. kainostelemattoman
yks. part. kainostelematonta
yks. ill. kainostelemattomaan
monikossa: mon. gen. kainostelemattomien kainostelematonten
monikossa: mon. part. kainostelemattomia
monikossa: mon. ill. kainostelemattomiin

Rimmaavat sanat

kainostelematon rimmaa näiden kanssa:

läpitunkematon, kokematon, koskematon, lukematon, turmelematon, kaunistelematon, ujostelematon, ajattelematon, suunnittelematon...

Katso kaikki

Käännökset