joukko
joukko
toisiaan lähellä olevien tai keskenään yhteen kuuluvien yksilöiden tai esineiden ryhmä
(erit. monikossa) sotajoukko
yhteys|matematiikka matemaattisten olioiden muodostama tarkkaan määritelty yhdistelmä
Esimerkkejä:
'Joukko' voi olla ryhmä ihmisiä.
Toisistaan erotettavissa olevien objektien yhdistelmä muodostaa ryhmän.
Matemaattisen 'joukon' jäseniä kutsutaan alkioiksi.
Alkuperä:
suomalais-ugrilainen kantakieli yowkke; sukulaissanat karjala joukko, pohjoissaame joavku, unkari gyakran (usein). Englanniksi heap, group, team
Liittyvät sanat: tyhjä joukko
Synonyymisanakirja
joukko
ryhmä, rykelmä, sarja, kokoontuminen, tungos, väentungos, ihmisjoukko, väkijoukko.
Slangisanakirja
baletti: joukko / ryhmä / orkesteri : Lähettii sit koko baletti tsiigaa niit skaboja.
folkka: joukko / väki : Kyl oli folkkaa paikalla.
joukkomurha: Ford-autobussi
lössi: joukko / ryhmä / seurue / väki : Et ala roudaa sitä lössii kyl tänne meille himaan!
pulju: joukko / sakki / ryhmä
remmi: joukko / ryhmä
revohka: joukko / ryhmä
Rimmaavat sanat
joukko rimmaa näiden kanssa:
katselijajoukko, valitsijajoukko, katsojajoukko, poikajoukko, kasakkajoukko, palkkajoukko, roskajoukko, osajoukko, kantajoukko...
Englannin sanakirja
joukko englanniksi
YK:n rauhanturvajoukko
a UN peacekeeping force
puhekieltä set
Used postpositionally in inessive, elative and illative cases to denote among
Used as modifier in compound term (joukko-); mass (gloss)
On olemassa näyttöä muinaisista joukkotuhoista.
There is evidence of mass extinctions in the distant past.
Talouden romahduksesta seurasi joukkotyöttömyys.
Mass unemployment resulted from the financial collapse.