herjaus

substantiivi

herja, loukkaus, riena, alentava tai halventava kommentti
edellisen tekeminen, herjaaminen
yhteys|historia|juridiikka aikaisemmin käytössä ollut kunnianloukkausrikoksiin sisältynyt rikosnimike, jonka alaiseen tekoon syyllistyi se, joka perusteettomasti nimesi toisen syypääksi rikokseen; voitiin tuomita myös tuottamuksellisena

"Johtajaan kohdistuvia 'herjauksia' katsotaan aika vinoon," sanoi alempi esimies alaiselleen.

Synonyymisanakirja

runkkari: herjaus / masturboija : Vitun homorunkkari, jos viel nään sut, nii tulee daijuu!
vedä vittu korvilles! : Vedä vitun runkkari, vittu korvilles ja oo hiljaa!
vedä vittu päähäs! : Vedä vittu päähäs ja tukehdu siihe!
vitun ikenet: herjaus, karkea : Voi vitun ikenet, ei tää paska skulaa!

?Kysyn, onko raamattu todellakin meille annettu tekopyhyyden varjoksi, taikka vihan ja katkeruuden nuolena käytettäväksi? Eipä suinkaan! Jos on väärin julkisissa samoin kuin yksityisissäkin kiistoissa herjaus- ja roska-sanoilla vastustajaansa solvata, on se toiselta puolen yhtä väärin, kun pyhää ei pyhänä pidetä, vaan juletaan se vetää alas inhimillisen into-himoisuuden tarkoituksia täyttämään, ja mieliä vihaan ja katkeruuteen kiihoittamaan.?

herjaus rimmaa näiden kanssa:

harjaus, kuivaharjaus, parjaus, kirjaus, korjaus, tuulikorjaus, vuosikorjaus, neulaluvunkorjaus, napaluvunkorjaus...

ranska
calomnie (f), diffamation (f)

saksa
Rufmord (m), Verleumdung (f), Beschimpfung (f), Schmähung (f), Beleidigung (f)

unkari
rágalom, rágalmazás

italia
calunnia, diffamazione (f)

latina
calumnia, diffamatio, obtrectatio, probrum

puola
kalumnia (f), oszczerstwo

venäjä
клевета́ (f), поклёп (m), диффама́ция (f), шельмова́ние, поноше́ние, хула́ (f), оскорбле́ние, брань (f), ру́гань (f), оби́да (f) sc=Cyrl

ruotsi
förtal, ärekränkning

kreikka
δυσφήμιση (f), συκοφαντία (f), qualifier defamation of character συκοφαντική δυσφήμιση (f), βρισιές (f)-p

romania
abuz verbal, jignire verbală, ofensă verbală