henkinen

adjektiivi

sellainen aineeton, joka on ominainen ihmissuvulle ja sen kulttuurille, hengenelämää yleisesti koskeva tai siihen perustuva, älyllinen, sielullinen

Liittyvät sanat: ruumiillinen

Synonyymisanakirja

böönaut: henkinen ja fyys loppuunkuluminen "burn-out" : Mä oon ihan böönaut tän sanaston takii.
kantti: henkinen voima : Kiva tsiigaa kauanks ton kundin kantti kestää.

henkinen rimmaa näiden kanssa:

maahenkinen, hurmahenkinen, laumahenkinen, kapinahenkinen, vakavahenkinen, palavahenkinen, tervehenkinen, nelihenkinen, kolmihenkinen...

henkinen ikä

ranska
intellectuel (m), intellectuelle (f), spiritualiste, mental

saksa
intellektuell, spiritualistisch, geistig, mental, psychisch, seelisch

romania
intelectual (m), mintal, mental (m)

venäjä
интеллектуа́льный, у́мственный, спиритуалисти́ческий

ruotsi
intellektuell, själslig, psykisk

puola
psychiczny (m), psychiczny, umysłowy

kreikka
διανοητικός (m), πνευματικός (m), νοητικός (m)

italia
mentale