heilahdus

heilahdus

substantiivi
  1. massan yksittäinen yhdensuuntainen liike tai liikahdus osana jaksottaista heilahtelua tai erillisenä tasapainoaseman poikkeamana

Liittyvät sanat: mielen heilahdus

Synonyymisanakirja

heilahdus

keinahdus, keinuminen, heilahtelu, heiluminen, häilyvyys.

Rimmaavat sanat

heilahdus rimmaa näiden kanssa:

kalahdus, valahdus, ailahdus, takaheilahdus, kurssinheilahdus, etuheilahdus, kilahdus, vilahdus, kellahdus...

Katso kaikki

Käännökset

venäjä
разма́х (m)

ranska
revirement (m)

kreikka
μεταστροφή (f)