ehto

ehto

1. Seikka jonka toteutumisesta toinen seikka riippuu

2. sopimus(kohta), tarkempi määräys.
   Esimerkiksi: Huoneistokaupan ehdot. Avioehto. Maksu-, lunastus-, toimitusehdot. Myönnytyksen ehtona on, että - -. Sillä ehdolla, että - -. Asettaa jotakin ehdoksi. Sanella, määrätä ehdot. Sopia ehdoista. Rauha tehtiin raskain ehdoin, voittajan ehdoilla. Ei täyttänyt ehtoja. Ei millään ehdolla ei missään tapauksessa. Ehdoin tahdoin tahallaan, tahallisesti. Erikoismerkitys
   a. Oikeustiede oikeustoimeen tehty lisäys tai varaus, klausuuli.
   Esimerkiksi: Lykkäävä ehto. Ehdon raukeaminen.
   b.
   Esimerkiksi: Sai ehdot saksassa [koulussa luokalta siirtämisen ehtona:] velvoituksen suorittaa kesäloman aikana hyväksyttävä saksankoe. Suorittaa ehdot.

3. Usein monikko, monikossa edellytys.
   Esimerkiksi: Elinehdot. Menestyksen ehtona on sitkeä työ.

4. 
   Esimerkiksi: Ehdolla, ehdolle ehdokkaana, ehdokas-, vaalisijalla. Olla ehdolla virkaan. Asettaa, panna ehdolle.

Alkuperä:
esto-; sukulaissanat karjala ehto, pohjoissaame eaktu. Englanniksi condition

Taivutus:
yks. nom. ehto
yks. gen. ehdon
yks. part. ehtoa
yks. ill. ehtoon
monikossa: mon. gen. ehtojen
monikossa: mon. part. ehtoja
monikossa: mon. ill. ehtoihin

Synonyymisanakirja

ehto

vaatimus, edellytys.

Rimmaavat sanat

ehto rimmaa näiden kanssa:

virkaehto, lainaehto, reunaehto, kauppaehto, vuokraehto, hehto, minimiehto, indeksiehto, myyntiehto...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

ehto englanniksi

1. condition, term

2. reservation

3. in adessive and allative may refer to candidacy in an election or for public office

(ux)

Käännökset