oksa

oksa

1. puuvartisen kasvin, puun tai pensaan, rungosta eroava haara tai haarauma, jossa lehdet ja kukat kasvavat

Alkuperä:
suomalais-volgalainen oksa; sukulaissanat viro oks, karjala oksu, pohjoissaame oaksi. Englanniksi branch

Liittyvät sanat: risu

Synonyymisanakirja

oksa

risu, tikku.

Rimmaavat sanat

oksa rimmaa näiden kanssa:

alaoksa, latvaoksa, mistelinoksa, pajunoksa, puunoksa, havunoksa, koivunoksa, jalonnusoksa, yläoksa...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

oksa englanniksi

1. branch (gloss)

2. bough (gloss)

3. knot (gloss)

Käännökset

ranska
brin, rameau

venäjä
ве́точка (f), побе́г (m)