miekka

miekka

1. pitkäteräinen ase, jossa on kahva ja joka on suunniteltu isku- tai pistolyöntejä varten

Esimerkkejä:

Huotra on 'miekan' säilytyssuoja, joka peittää terän.

Joka 'miekkaan' tarttuu, se 'miekkaan' kaatuu (Matt. 26:52)

Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro möök, karjala mjuäccju, pohjoissaame miehkki, gootti mekeis. Englanniksi sword

Liittyvät sanat: säilä

Synonyymisanakirja

miekka

kalpa.

Slangisanakirja

1. fekta : Mitä ois Zorro ilman fektaa?

2. flektaa: miekkailla

3. miekkari: mielenosoitus : Oisko tänää mitää miekkarii tiedos?

Slangi.net

Rimmaavat sanat

miekka rimmaa näiden kanssa:

kurjenmiekka, tohtorinmiekka, lyömämiekka...

Katso kaikki

Käännökset