kiille

kiille

  1. ryhmä silikaatteihin lukeutuvia mineraaleja, joille on yhteistä yksi erittäin etevä lohkosuunta, mistä syystä kiilteet lohkeavat helposti ohuiksi läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteiden kidejärjestelmä on monokliininen, ja niiden kiteet ovat muodoltaan kuusikulmaisia liuskaryppäitä. Kiilteistä yleisin on biotiitti eli musta kiille, josta tunnetaan myös muunnos nimeltä vermikuliitti

  2. sama kuin hammaskiille

  3. kiiltäväksi tekevä aine, erityisesti huulikiille

Liittyvät sanat: biotiitti

Synonyymisanakirja

kiille

lasite, hammaskiille, gelatiini, hammaskiille.

Rimmaavat sanat

kiille rimmaa näiden kanssa:

huulikiille, hammaskiille...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

kiille englanniksi

  1. enamel (in tooth)

  2. puhekieltä mica

Käännökset

ranska
mica (m), émail (m)

saksa
Glimmer (m), Zahnschmelz (m), Schmelz (m), Steinkohle (f)

kreikka
μαρμαρυγίας (m), αδαμαντίνη (f)

italia
mica (f), smalto (m)

venäjä
слюда́ (f), эма́ль (f)

puola
szkliwo (m)

ruotsi
emalj