karike

karike

substantiivi
  1. metsän puista pudonneiden neulasten, lehtien, käpyjen, kuoren ja muun sellaisen materiaalin muodosta kerros maanpinnalla, joka lahoaa vähitellen kangasturpeeksi ja mullaksi

Synonyymisanakirja

karike

kantotuoli, poikue, pesue, roska, kuivike, roskata, poikia, pentue, runt.

Rimmaavat sanat

karike rimmaa näiden kanssa:

rike, virike, kuorike, pikkurike...

Katso kaikki

Englannin sanakirja

karike englanniksi

  1. puhekieltä litter (gloss)

Käännökset

saksa
Streu (f), Bodenstreu (f)

puola
ściółka (f)