helma

substantiivi

Lapset roikkuivat äitinsä helmoissa.

Pitkätakki on tavallisesti helmastaan halki.

Auton helmat olivat lommoilla.

Poika pakeni ja kätkeytyi metsän helmaan, jossa hän tunsi olonsa turvalliseksi.

Alkuperä:
sukulaissanat pohjoissaame healbmi. Englanniksi rim

Liittyvät sanat: kellohelmainen

Synonyymisanakirja

helma rimmaa näiden kanssa:

aihelma, paidanhelma, hameenhelma, kellohelma, hienohelma, rimpsuhelma...

venäjä
по́лог (m), ободо́к (m), кайма́ (f), qualifier подши́тый край (m), кро́мка (f), грани́ца (f)

ranska
ourlet (m), marge (f)

saksa
Saum (m)

kreikka
στρίφωμα,

italia
orlo (m)

ruotsi
fåll